Internet-ohjausviestiprotokollan määritelmä

Internet-ohjausviestiprotokolla tunnetaan myös nimellä ICMP. Se on verkkokerrosprotokolla. ICMP-sanomia ei siirretä suoraan verkkokerrokseen, sen sijaan ensin ICMP-sanomat kapseloidaan IP-datagrammeihin ja sitten ne siirretään alempaan verkkoon.

Alla mainittu kaavio näyttää kapselointiprosessin Internet Control Message Protocol -protokollaan.

Miksi tarvitsemme sitä?

Internet-yhteyskäytäntö tarjoaa yhteydenottoman datagrammin toimituksen. Tavoitteena on verkon resurssien tehokas käyttö. Toisin sanoen se on suunniteltu siirtämään datagrammi isäntästä toiseen. Mutta sillä on kaksi puutetta, ts. Avun puute ja virhemekanismin puute. Näiden kahden ongelman ratkaisemiseksi tulee Internet Control Message Protocol -protokolla.
Internet Control Message Protocol -viestit
Internet Control Control Message Protocol -viestejä on kahta tyyppiä - 1) virheilmoitusviestejä ja 2) kyselyviestejä. Virheilmoitusviestejä käytetään havaitsemaan ongelmat, joita reitittimellä tai isäntällä voi kohdata muutettaessa IP-pakettia. Kyselyviestit auttavat verkonhallintaa hankkimaan tarkat tiedot mistä tahansa reitittimestä tai isännästä.

Internet Control Message Protocol Protocol -viestin muoto

Alla mainittu kaavio näyttää Internet Control Message Protocol -viestin muodon.

  • Tyyppi : Tämä kenttä on 8 bittiä, joka määrittelee viestityypit.
  • Koodi: Tässä kentässä on 8 bittiä, joka määrittelee tietyn viestityypin syyn.
  • Tarkistussumma: Tässä kentässä on 16 bittiä, jota käytetään havaitsemaan virhe muutettaessa datagrammeja.
  • Loput otsikko: Tämä kenttä on jokaiselle sanomatyypille.
  • Data-osa: Tämä arkistoitu on virheviesti. Se sisältää tietoja alkuperäisestä paketista, jossa on virhe. Kyselyviestien tapauksessa tämä kenttä sisältää lisätietoja kyselytyypin perusteella.

Internet-ohjaussanoman yhteyskäytäntöviestityypit

Tässä on Internet Control Control Message Protocol -viestityypit, jotka on annettu alla

1) Virhe ilmoitettaessa viestejä

Virheilmoitusviestejä käytetään ilmoittamaan ongelmista, joihin reititin tai isäntä voi kohdata muutettaessa datagrammeja. Muista, että virheilmoitusten avulla ei korjata reitittimen kohtaamaa virhettä, se antaa vain yhteenvedon virheilmoituksesta. Virheviestit lähetetään aina lähteelle eli lähettäjäsivulle, koska datagrammit sisältävät vain lähteen ja kohde-IP-osoitteen. Internet Control Message Protocol käyttää lähteen IP-osoitetta virheviestin lähettämiseen.
Virheilmoitusviestejä on viittä tyyppiä -

  1. Kohteeseen ei tavoiteta viestiä
  2. Lähde sammutusviesti
  3. Aika ylitetty viesti
  4. Parametrien ongelmaviesti
  5. Uudelleenohjausviesti
  • Kohteeseen tavoittamaton viesti: Isäntä tai reititin lähettää tavoitettavissa olevaan viestiin määränpäätä, joka aloitti datagrammin, kun isäntä tai reititin ei voi reitittää datagrammaa. Toisin sanoen, kun reititin ei voi lähettää datagrammaa vastaanottajalle, se lähettää määränpäähän tavoittamattoman viestin lähteelle.
  • Lähteen sammutusviesti: Reititin lähettää lähteen sammutusviestit datagrammin lähteelle, kun isäntä tai reititin hylkää datagrammin virtauksen ja ruuhkanhallinnan puutteen vuoksi.
  • Aika ylitetty viesti: Ylitetyn ajan viesti voidaan tuottaa kahdessa tapauksessa. Keskustelemme niistä tapauksista
    Tapaus 1: Kun isäntä tai reititin vähentää datagrammin reaaliaikaisen arvon nollaan, Internet Control Message Protocol lähettää ylitetyn ajan viestin lähdeosoitteeseen ja hylkää datagrammin.
    Tapaus 2: Kun kohdeosoite ei vastaanota kaikkia datagrammin fragmentteja määrätyllä aikavälillä, Internet Control Message Protocol lähettää ajan ylitetyn viestin lähdeosoitteeseen ja hylkää datagrammin.
    Ajan ylitetyssä viestissä reitittimet käyttävät koodia 0 osoittaaksesi elossa käytetyn ajan arvon 0 ja kohdeisäntä käyttää koodia 1 näyttääkseen kaikki tietyn ajan kuluessa vastaanotetut datagrammien fragmentit.
  • Parametri-ongelmaviesti: Tämän viestin on luonut kohdeisäntä tai reititin. Jos reititin tai kohdeisäntä havaitsee epäselvän toiminnan tai puuttuvan arvon millä tahansa datagrammin kentällä, se lähettää parametriongelmasanoman lähdeosoitteeseen ja hylkää datagrammin.
  • Uudelleenohjausviesti: Tämän viestin lähettää reititin tai isäntä samassa paikallisessa verkossa.
    Reititystaulukko tuottaa liikennettä päivittämällä taulukoita dynaamisesti. Useimmiten isäntä käyttää staattista reititystä. Kun isäntä tulee esiin, sen reititystaulukossa on rajoitettu määrä merkintöjä. Se tietää vain yhden reitittimen ja oletusreitittimen IP-osoitteen. Tästä syystä isäntä voi lähettää datagrammin yhdestä verkosta toiseen eli väärään reitittimeen. Tässä tapauksessa väärä reititin, joka vastaanottaa datagrammeja oikealle reitittimelle. Mutta päivittääkseen isäntäreititystaulukon se lähettää ohjaussanoman isäntään.

2) Kyselyviestit

Kyselyviestit auttavat verkon ylläpitäjiä saamaan tarkat tiedot mistä tahansa reitittimestä tai isännästä. Toisin sanoen Internet Control Message Protocol voi diagnosoida joitain verkkoongelmia kyselyviestien avulla.
Kyselyviestejä on neljä tyyppiä -

  1. Kaikupyyntö ja vastausviesti
  2. Aikaleiman pyyntö ja vastausviesti
  3. Osoitemaskin pyyntö ja vastausviesti
  4. Reitittimen pyytäminen ja mainosviesti
  • Kaikupyyntö ja vastausviesti: Tämä viesti on suunniteltu diagnoositarkoituksiin. Näitä viestejä käytetään tunnistamaan, voivatko kaksi järjestelmää kommunikoida keskenään vai eivät.
    Kaikupyyntösanoma voidaan lähettää isäntällä tai reitittimellä, kun taas kaikuvastausviestin lähettää isäntä tai reititin, joka vastaanottaa kaikupyyntösanoman.
    Verkonhallinnat tarkistavat nämä viestit IP-protokollan toimintojen avulla.
    Ping-komennon avulla jokainen pyyntö ja vastausviesti voidaan testata isäntä- tai reitittimen tavoitettavuudesta.
  • Aikaleiman pyyntö ja vastausviesti: Aikaleiman pyyntöä ja vastausviestiä käytetään edestakaisen matkan ajan määrittämiseen, jokainen IP-datagrammi kuluu matkalla isäntältä toiselle. Se voi myös synkronoida kellot isäntien välillä.
  • Osoitemaskin pyyntö ja vastausviesti: Näitä viestejä käytetään tunnistamaan isäntämaski.
    Oletetaan esimerkiksi, että isäntä tietää sen IP-osoitteen 192.168.1.25, mutta se ei tiedä vastaavan isännän maskia. Siinä tapauksessa tietää isäntämaskin maski, jonka se lähettää osoitesuojapyyntösanoman reitittimelle LAN-verkossa. Jos isäntä tietää reitittimen IP-osoitteen, se lähettää pyynnön suoraan kyseiselle reitittimelle ja jos se ei tiedä, se lähettää pyyntöviestin. Reititin, joka vastaanottaa osoitesuojapyynnön, vastaa osoitemaskin vastauksella ja toimittaa maskin isäntälle.
  • Reitittimen pyytäminen ja mainosviesti: Oletetaan, että isäntä haluaa lähettää tietoja toisesta isäntästä, joka sijaitsee toisessa verkossa ja hänen on tiedettävä omaan verkkoon liitettyjen reitittimien IP-osoitteet. Se haluaa myös tietää, toimiiko oman verkon reititin vai ei. Tässä tilanteessa reitittimen pyytäminen ja mainosviestit voivat auttaa. Isäntälähetysreitittimen pyytämisviesti ja reititin, joka vastaanottaa viestin, lähettävät reititystiedot reitittimen mainosviestin avulla.

Suositellut artikkelit

Tämä on opas Internet Control Message Protocol -protokollaan. Tässä keskustellaan Internet Control Message Protocol Protocol -viestien tyypeistä. Voit myös tarkastella seuraavaa artikkelia saadaksesi lisätietoja -

  1. Internet-markkinoinnin työkalut
  2. Internet-pohjaiset liikeideat
  3. Ura verkkokehityksessä
  4. Ohjelmistojen testausperiaatteet

Luokka:

Ohjelmistokehitys